Päihdehäiriöt

Päihteet ovat aineita, joiden avulla ihminen voi saavuttaa mielihyvän kokemuksen tai huumaavan vaikutuksen. Joskus päihteiden käyttö saattaa liittyä pahan olon ja ahdistuksen turruttamiseen (Nuorten mielenterveystalo.fi n.d.) On normaalia ja aivan sallittua käyttää kohtuullisesti alkoholia silloin tällöin. Alkoholin vaikutuksista hyvinvointiin on tutkitusti testattu ja punaviinin on satunnaisesti nautittuna todettu edistävän terveyttä. Humalahakuinen alkoholin käyttö on tuttua suomalaisessa kulttuurissa ja siihen suhtaudutaan melko hyväksyttävästi, jopa arvostettavasti. Usein humalaista ystävää pidetään sosiaalisesti virittäytyneempänä sekä helpommin lähestyttävältä, kuin sellaista, joka päättää olla ottamatta. Tämän kaltaiset asenteet ja sosiaalinen paine voivat johtaa alaikäisten alkoholikokeiluihin ja suunnittelemattomaan alkoholin käyttöön. Ennaltaehkäisevään työhön ja tukeen on siis erityisesti panostettava kotona, kouluissa ja myös työpaikoilla. 

  

Päihderiippuvuudelle, oli se sitten alkoholismia tai huumeiden käyttöä, on tyypillistä päihteen jatkuva ja pakonomainen käyttö huolimatta sen aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista haitoista. Päihdehäiriöisen riippuvuuteen liittyy usein myös fysiologisen riippuvuuden kehittyminen. Hänelle on siis kehittynyt toleranssi, eli kohonnut kyky sietää jonkin päihteen vaikutusta. Toleranssin vuoksi henkilölle aiheutuu fysiologisia vierotusoireita, mikä saa jatkamaan päihteen käyttöä. Toleranssia ja vieroitusoireita ei kuitenkaan aina ilmene, jolloin päihderiippuvainen jatkaa päihteen käyttöä mielihyvän, harhojen tai muun vastaavan psyykkisen vaikutuksen toivossa (Huttunen, Matti 2015.) Riippuvuus ilmenee yleensä päihteiden käytön aloittamisen, lopettamisen sekä määrän hallitsemattomuutena. Hallitsematon ja pakonomainen riippuvuus johtaa harrastusten, ihmissuhteiden, itsestä huolehtimisen sekä työn tai koulun osittaiseen ja lopulta täydelliseen laiminlyömiseen. Päihderiippuvainen ei useinkaan kykene tunnistamaan tai myöntämään omaa holtitonta käyttöään (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) 

  

NUORET JA PÄIHTEET 

  

Suosituimmat päihteet nuorten keskuudessa ovat alkoholi ja tupakka. Lain mukaan alaikäinen ei saa pitää hallussaan alkoholia ja sen alaikäiselle välittäminen tai myyminen on rikos. Alkoholin vaikutukset kuitenkin kiehtovat nuoria, koska sillä on rentouttava, estoja vähentävä vaikutus. Alkoholin vaikutuksesta mieliala hetkellisesti kohoaa, kunnes vaikutus muuttuu ja nuori alkaa tuntea motorisia hankaluuksia. Tämä luo usein nuorelle turvattomuuden tunteen. Tupakkatuotteet (savukkeet, nuuska, sikari ja piipputupakka) liittyvät usein nuorten ensimmäisiin päihdekokeiluihin. Huumeista kannabis on yleisin nuorten parissa. Kannabiksen "positiivisia" vaikutuksia ovat rauhoittavan ja rentouttavan olon syntyminen ja haittavaikutuksia esimerkiksi ahdistus, paniikkikohtaukset, vainoharhaisuus ja masennus. Kannabis, kuten muutkin huumeet, voi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja jopa viikkoja kestäviä vieroitusoireita. Huumeiden käyttö on vahvasti yhteydessä nuoren normaaliin kehitykseen sekä terveyteen. Riippuvuuteen liittyy myös koulumenestyksen hiipuminen, käytöshäiriöt, sääntörikkomukset, selittämättömät poissaolot, mielialavaihtelut, väsymys ja itsestä huolehtimisen lopahtaminen.

   

Nuoren päihteidenkäyttö vaatii välitöntä puuttumista. Kodin ennaltaehkäiseviä keinoja ovat kotiintuloajat, yökyläilykäytännöt ja vanhempien välinen yhteydenpito, harrastusten tukeminen, nuoren itsetunnon tukeminen sekä yhdessä opettelu sanomaan "ei" päihteille. (Nuorten mielenterveystalo.fi n.d.) Muun muassa A-klinikat, nuorisoasemat, terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, Mannerheimin lastensuojeluliiton puhelin ja netti sekä seurakunta auttavat nuoria luottamuksellisesti päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Palveluita löytyy myös perheelle (Päihdelinkki.fi 2011.) 

   
   

Kuva: <https://www.thl.fi/fi/-/suomalaisnuorten-paihteiden-kaytto-on-vahentynyt-ja-kayton-riskeja-pidetaan-aiempaa-pienempina>
   

Kuvan käyrät osoittavat, että alkoholin suosio on nuorten keskuudessa hiipunut. Prosenttiluku on edelleen korkea, mutta edistystä on selkeästi tapahtunut etenkin vuoden 2011 jälkeen. Tupakointi on samaten vähentynyt. Nuuskakokeilut ovat lisääntyneet vuodesta 2007. Kannabiksen kokeiluluvut ovat säilyneet kutakuinkin samana. 

  

PÄIHDEHOITOTYÖ 

  

Hoito voi alkaa, kun potilas itse tunnistaa ja hyväksyy menneisyytensä ja riippuvuutensa. Hoitosuhde on potilaan ja hoitajan välinen vuorovaikutuksellinen yhteistyösuhde, jonka on tärkeää olla luja, turvallinen ja luottamuksellinen. Hoidon toipumisprosessia vie eteenpäin ihminen ja hänen muutoshalukkuutensa. Potilas itse tekee siis loppupeleissä työn ja tavoitellun muutoksen itsessään. Hoitajan tehtävänä on tukea potilasta terveempään ja eheämpään arkeen, kuunnella potilaan kertomaa ja palauttaa niistä työstämäänsä tietoa tälle. Potilalle annetaan oikeaa tietoa, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Hoitoprosessia ja sen vaikutuksia on seurattava tiiviisti. Potilaan arkielämän asiantuntijuus yhdistyy vastavuoroisena vuorovaikutuksena ammatilliseen tietoon ja potilas hyötyy ammattilaisen tarjoamasta ymmärryksestä. Hoidon tavoitteista on tehtävä kiinnostavia, haasteellisia, realistisia ja konkreettisia, jotta hoitomotivaatio säilyy. Äkillisen muutoksen sijasta parempi ja pysyvämpi vaihtoehto on, kun hoidon avulla pyritään vähentämään päihteiden käyttöä pikkuhiljaa kohti raittiutta (Holmberg 2010: 110-114.) 

  

Lähiopetustunnillamme vieraili kaksi henkilöä, joiden taustalla oli kokemusta huumeiden käytöstä. He esittelivät meille "Nimettömät Narkomaanit" toveriseuran toimintaa ja periaatteita. Kuka tahansa voi saada seuralta apua päihdeongelmaansa NA:n 12 askeleen ohjelman avulla, joka auttaa ihmistä tavoittelemaan raitista elämää. Kokouksissa pyritään tarjoamaan jäsenelle apua tiedonannon ja kokemusten jakamisen kautta. On hienoa, että tällainen toveriseura on olemassa ja päihdeongelmaisella on vaihtoehto löytää sieltä tarvitsemansa avun. Seurasta saimme hyvin vieraanvaraisen ja vastaanottavaisen vaikutelman. Nimettömät narkomaanit järjestävät myös terveysalan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille avoimia kokouksia. Suljetut kokoukset ovat tarkoitettu ainoastaan jäsenille.                                                     

 

  

Lähteet 

 

Päihdeongelmat. Nuorten mielenterveystalo.fi. Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/paihdeongelmat.aspx> Luettu 14.4.2017. 

  

Huttunen, Matti 2015. Terveyskirjasto. Verkkodokumentti. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00414> Luettu 14.4.2017. 

  

Päihderiippuvuus 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. <https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/paihderiippuvuus> Luettu 16.4.2017. 

  

Palveluita lapsille ja nuorille 2011. Päihdelinkki.fi. Verkkodokumentti. <https://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/paihdeongelmien-hoito/palveluita-lapsille-ja-nuorille> Luettu 16.4.2017. 

  

Holmberg, Jan 2010. Päihderiippuvuudesta elämänhallintaan. Helsinki: Edita Publishing Oy.