Persoonallisuushäiriöt: Narsistinen persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöllä tarkoitetaan poikkeavaa käytös- tai ajattelumallia, joka on joustamaton. Persoonallisuushäiriöt kehittyvät varhaislapsuudessa tai nuoruudessa koetun trauman tai toistuvien traumaattisten kokemusten vuoksi. Mikäli lapsi ei saa tarpeeksi huolenpitoa, eikä lapsen ahdistukseen puututa tai traumat ovat jatkuvia, tällöin yksilö kehittää itselleen uusia selviytymiskeinoja stressitilanteen käsittelemiseksi. Persoonallisuushäiriöt ilmenevät sosiaalisissa suhteissa. Tunnilla mielenkiinnon sai kuitenkin erityisesti narsistinen persoonallisuushäiriö, josta lähdimme ottamaan enemmän selvää.

Narsismi viittaa henkilön käyttäytymiseen, jossa korostuu itsekeskeisyys, itserakkaus, huomionkipeys, käsitys omasta tärkeydestä, tarve tulla ihailluksi ja kyvyttömyys ottaa toisia huomioon (Terve.fi). Jokaisella ihmisellä on narsistisia piirteitä omassa persoonassaan, mikä on hyvin tervettä ja suotavaakin. On tervettä rakastaa itseään ja sitä kautta ottaa tilaa, ottaa oma paikka ja käyttää jopa valtaa terveellä tavalla ja vaikuttaa asioihin. On hyvä uskaltaa olla näkyvissä ja näyttää omia lahjoja eikä olla piilossa. Terve ihminen ei kuitenkaan tee tätä muiden kustannuksella vaan muita huomioon ottaen (Hellsten 2014).

Jotta voimme puhua narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, käyttäytymismallin on oltava erittäin poikkeava verrattuna kulttuurin muiden ihmisten tapaan ajatella, kokea, tuntea ja suhtautua muihin ihmisiin. Monilla persoonallisuushäiriöstä kärsivillä on myös ahdistusta ja ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä (Narsistin uhrien tuki ry). Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii koko väestöstä n.1 %. Hoitoon tulleesta potilasaineistosta siitä kärsii 1-16 prosenttia. Narsisti yleensä aiheuttaa ongelmia kaikkialla missä liikkuu. Henkilö ei koskaan hakeudu apuun persoonallisuushäiriön takia vaan yleensä narsistinen ihminen hakee apua masennukseen, joka johtuu ihmissuhteiden tuhoutumisesta ja konflikteista niissä.

Narsistisen persoonallisuushäiriön aiheuttavista syistä on tehty hyvin vähän kokeellisia tutkimuksia. Ne ovat mahdollisesti moniulotteisia kuten muissakin persoonallisuushäiriöissä, biologiset-, kehitykselliset-, ja sosiaaliset tekijät. Muun informaation puuttuessa psykoanalyyttinen teoria jää jäljelle tärkeimpänä tautiopillisena selityksenä.

Narsistisen persoonallisuushäiriön muodostumiseen on syypäänä yleensä rakkauden puute perheessä lapsena. Häiriö syntyy siten, että lapsi on jäänyt vaille normaaliin kehitykseen tarvitsemaansa huolenpitoa, rakkautta, arvostusta ja peilaus ei ole onnistunut. Narsisti kärsii rakkausvajeesta, jota hän yrittää epätoivoisesti paikata (Hellsten 2014). Yhden teorian mukaan narsismi olisi aivojen limbisen järjestelmän häiriö, mutta geeneissä periytyvää persoonallisuushäiriötä ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan. Henkinen perimä on mahdollista, jos perheessä on narsistiset arvot, mutta se ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä. Lapset saattavat joutua myös yhtälailla alistuviksi ja narsistin uhreiksi. On kuitenkin muistettava, että psyykkinen sairaus on aina monen eri tekijän summa. Ei voida olettaa automaattisesti, että kaikille, joilla on ollut lapsuudessaan ongelmia, tulisi vaikeuksia vanhempana (Narsistien uhrien tuki ry).

Narsistiselle persoonallisuushäiriölle on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus ja epävakaus. Narsismia esiintyy enemmän miehillä (Huttunen 2015). Narsistiselle persoonallisuudelle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen sekä voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. Narsismia on hyvin vaikea tunnistaa, koska se on hyvin naamioitu ja narsisti yleensä ehtii aiheuttaa paljon tuhoa työpaikalla ja parisuhteessa ennen kuin ongelma huomataan.

Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole tervettä vaan se aiheuttaa henkilössä keskeneräisen minuuden. Persoonallisuuden ydintä sanotaan minuudeksi (Huttunen 2015). Narsisti ei pysty tutkiskelemaan itseään vaan hän tutkii aina muita. Hän laittaa oman taakkansa muiden kannettavaksi. Hän siirtää omaa keskeneräisyyttään ja syyllisyyttään ympärillään oleviin ihmisiin esimerkiksi haukkumalla, mitätöimällä ja astumalla muiden päälle, jolloin hän itse ikään kuin vahvistuu. Hänellä ei ole kykyä tunnistaa tätä itsessään (Hellsten 2015).

Narsistinen ihminen koetaan usein hyvin kylmäksi vaikka hän vaikuttaa aluksi hyvin karismaattiselta, jolloin ihmiset haluavat olla tämän ympärillä. Hän on lahjakas, valovoimainen sekä usein älykäs ja mahdollisesti myös korkeassa asemassa, jolloin hän pystyy käyttämään valtaa. Narsisti kutsuu lähelleen ja palkkaa alaisikseen sellaisia ihmisiä, jotka ovat omanarvontunnoltaan hieman heikompia. Sellaisia ihmisiä, jotka ihailevat häntä ja kuvittelevat olevansa tärkeämpiä tämän läheisyydessä vaikka tosiasiassa narsisti vain hyväksikäyttää heitä. Palkkauksen tai piiriin pääsemisen jälkeen alkaa vaihe, jolloin narsisti alkaa purkaa keskeneräisyyttään ja syyllisyyttään näihin ihmisiin haukkumalla, halveksimalla ja mitätöimällä heitä. Hän pysyy ikään kuin kasassa sillä, että hänen ympärillään on ihmisiä, jotka suostuvat mitätöitymään. Jos joutuu narsistin hyväksikäyttämäksi, on tärkeää ymmärtää eikä tuomita, miksi hän on käyttäytynyt näin. Tekoja ei tule hyväksyä, mutta narsistin tekojen syitä tulisi tutkia ja ymmärtää, jotta asiaa voisi käsitellä niin, että välttyy esimerkiksi katkeruudelta.

Jos ihminen lähtee oma aloitteisesti narsistin läheltä, se aiheuttaa narsistissa tietynlaisen raivon. Se realiteetti pitää torjua, että itsessä olisi joku vika minkä vuoksi tämä lähtee. Narsisti siirtää vian rajusti lähtijään ja kostaa, sabotoi ja tuomitsee tämän täysin. Jossain tapauksessa narsisti pyhittää koko elämänsä tämän lähtijän tuhoamiseen. Tähän voi liittyä myös väkivaltaa ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa murha, jolloin narsismi on hyvin vaikea-asteinen. Tämä kertoo siitä kuinka syvällä ongelma on ja kuinka ison reaktion se aiheuttaa, jos narsistia kyseenalaistaa tai kritisoi (Hellsten 2015).

Narsismi voi iän myötä hieman keventyä ja pehmentyä. Narsismiin ei ole lääkehoitoa, mutta persoonallisuushäiriöiset yleensä hyötyvät tiiviistä psykoterapiasta tai skeematerapiasta. Psykoterapiassa käytetään sekä psykoanalyyttistä että erilaisia kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisia lähestymistapoja. Psykoterapian päämääränä on oppia tunnistamaan ja hallitsemaan uudella tavalla jäykkien käytöstapojen taustalla olevia ahdistavia tunnemuistoja. Käytöksestään ja sen seurauksista huolestuneen henkilön kannattaa kääntyä psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen (Huttunen 2015).

Kuten aiemmin mainittiin, narsismia on vaikea tunnistaa. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa käytetään ICD-10- tautiluokitusta. Jos mikään muu persoonallisuushäiriöluokitus ei sovi, mutta häiriö täyttää persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit, käytetään koodia F60.8. Tätä koodia käytettäessä on erityisen tärkeää kuvata häiriö myös sanallisesti. Narsistinen persoonallisuushäiriö kuuluu ICD-10 diagnoosiluokituksen mukaan ryhmään muut persoonallisuushäiriöt: F60.8 Narsistinen persoonallisuus.

Yhdysvalloissa on käytössä DSM IV- luokitus. Jotta potilaalla voidaan diagnosoida narsistinen persoonallisuushäiriö, tulee hänellä toteutua vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista jotka ovat:

1. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.

2. Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.

3. Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen, kokee että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.

4. Henkilö vaatii korostunutta ihailua.

5. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä

6. Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.

7. Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.

8. Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.

9. Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen (Narsistien uhrien tuki ry).

Kuva: 

<https://www.google.fi/search?q=narsisti&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjowZna7qnTAhUqP5oKHRjQBDoQ_AUICCgB&biw=1242&bih=557#imgrc=CkLCt_JF7GnX2M:>

Narsistista persoonallisuushäiriöistä sairastavaa hoidetaan puheterapialla. Aikuisen narsistin paranemisennuste on huono, vaikka hänen sopeutumisensa elämään ja muihin ihmisiin voi parantua hoidolla. Lääkitystä käytetään sivuilmiöiden ja käyttäytymisen hoitoon (kuten mielialojen vaihteluun ja pakkomielteisyyteen) - tavallisesti se onnistuu jonkin verran.

Hyvää infoa narsistisen persoonallisuushäiriöisen kohtaamisesta ja siitä, miten toimia löytyy osoitteesta: http://narsismi.info/hyodyllisia-toimintatapoja-persoonallisuushairioista-karsivien-laheisille/

Lähteet:

Hellsten, Tommy 2014. Ihminen tavattavissa - Narsismi. Haastattelu video. <https://www.youtube.com/watch?v=8R-xzN-2zKc>

Hellsten, Tommy 2015. Narsisti työpaikalla ja parisuhteessa. Haastattelu video. <https://www.youtube.com/watch?v=m-pmqVymQS8>

Huttunen, Matti 2015. Duodecim Terveyskirjasto. Persoonallisuushäiriöt. Verkkojulkaisu <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407&p_hakusana=persoonallisuush%C3%A4iri%C3%B6> Luettu 15.04.2017

Narsistien uhrien tuki ry. Narsistisen persoonallisuushäiriön muodostuminen. Verkkojulkaisu. <https://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_yleisesti/narsistisen_persoonallisuushairi/> Luettu 14.04.2017

Terve. Narsismi –tietopaketti. Verkkojulkaisu. <http://www.terve.fi/narsismi-tietopaketti> Luettu 15.04.2017