Mielialahäiriöt

Mielialahäiriö on psyykkinen sairaus, joka ilmenee pidempiaikaisena muutoksena henkilön mielialassa. Jokainen varmasti tuntee jonkinlaista alakuloisuutta, energisyyttä, pettyneisyyttä ja iloisuutta elämänsä aikana, mikä on normaalia. Ihmiset käyttävät mielialaa kuvailemaan tunteitaan sillä hetkellä, mutta alan ammattilaiset käyttävät termiä hieman eritavoin. Kliinisessä ympäristössä sitä käytetään kuvaamaan jatkuvaa tunnetilaa, joka vaikuttaa miten henkilö näkee maailman. Mielialahäiriöissä mieliala on merkittävästi muuttunut normaalista. Kaksi vallitsevaa mielialaa mielialahäiriöisillä on mania ja depressio (Lane 2017).

Mielialahäiriöistä masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat yleisimpiä sairauksia. Masennuksessa mieliala on jatkuvasti huono ja mielihyvää ei tunne lähes mistään. Potilas sairastaa ainoastaan depressiivisiä jaksoja. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on sekä depressiivisiä että maanisia vaiheita. Mielialahäiriöissä mielialan muutos kestää yhtäjaksoisesti vähintään 2–3 viikkoa, usein kuukausia, joskus vuosiakin (Huttunen 2015).

kuva: <https://www.youtube.com/watch?v=KSvk8LLBo2g>

Depressiossa yksilö kokee olonsa surulliseksi, pessimistiseksi, ärsyyntyneeksi, apaattiseksi, arvottomaksi ja hän tuntee toivottomuutta tilanteeseensa. Henkilön on yleensä vaikea keskittyä ja tehdä päätöksiä. Unessa ja ruokahalussa tapahtuu muutoksia, mutta ne vaihtelevat eri henkilöillä. Jotkut henkilöt voivat nukkua kaiken aikaa, mutta toiset kärsivät unettomuudesta. Yöllä herääminen negatiivisiin ja ahdistaviin ajatuksiin on yleistä. Ruokahalu saattaa kasvaa tai se voi kadota olemattomiin. Depressio voi vakavissa tapauksissa saada aikaan itsetuhoisuutta tai jopa itsemurhan (Lane 2017).

Maniassa tuntee olonsa erityisen energiseksi ja iloiseksi, jopa euforiseksi. He ovat yleensä epätavallisen sosiaalisia ja puheliaita, innostuneita, mahtailevia ja kiihtyneitä. Maniassa yleensä nukutaan vähemmän, koska ideoita on niin paljon toteutettavaksi ja energiaa riittää. He saattavat yllättäen aloittaa paljon projekteja ja harrastaa ja kokeilla vaarallisia lajeja välinpitämättömän turvattomasti (Lane 2017). Usein henkilö tuhlaa rahaa holtittomasti, on hyperseksuaalinen ja käyttäytyy sopimattomasti (Huttunen 2015). Maniassa oleva ihminen ei koe minkään olevan vialla, joten he eivät halua ottaa apua vastaan. Mania jakson jälkeen heidän elämänsä saattaa olla täysin hajalla ainakin rahallisesti ja sosiaalisesti. Hypomania on manian lievempi muoto. Manian jälkeen vaivutaan yleensä masennukseen, kun on tajuttu mitä tuhoa on saanut aikaan ja hävetään omaa käytöstään. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ensimmäisen maniavaiheen jälkeen iskevä masennus aiheuttaa paljon itsemurhia. Syyllisyyden tunteet ovat hyvin vahvoja.

Diagnoosin tekee yleensä lääkäri tai muu mielenterveyden ammattilainen. Diagnosointi aloitetaan yleensä haastattelulla sairastavan kanssa ja/tai mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Masennusta sairastava hakee yleensä apua, kun huomaa somaattisia oireita, kuten unettomuutta tai väsymystä. Lääkäri ei välttämättä kuitenkaan huomaa masennusta (Lane 2017). Masennuksella ja kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on niin sanotusti ”huono maine”, jonka takia ei haluta sitä leimaa itselleen, joten kynnys avun hakemiselle voi olla suuri ja he voivat jopa kieltää oireitaan. Masennuksessa on hyvä ennuste parantua ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaiheiden dramaattisuutta selkeästi lieventää tasapainossa oleva lääkehoito. Mielialahäiriöisten lääkkeet ovat vain osa hoidosta. Psykoterapia on esimerkiksi yksi iso ei-lääkkeellinen hoitokeino.

Mielialahäiriöt luokitellaan eritavoin oireiden laadun, vaikeusasteen ja keston mukaan. Ne luokitellaan Suomessa ja muualla Euroopassa ICD- luokituksen mukaan. Oireiden määrän ja vaikeuden perusteella masennustila voidaan määrittää lieväksi, kohtalaiseksi tai vaikeaksi. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy kaksi tai useampia jaksoja, joiden aikana mieliala ja toiminnallisuuden taso ovat merkittävästi häiriintyneet, mutta myös pelkät toistuvat hypomania- tai maniajaksot luokitetaan kaksisuuntaisiin mielialahäiriöihin.

kuva: <http://www.epshp.fi/files/5317/Mista_on_kysymys_kun_puhutaan_kokemusasiantuntija_ja_vertaistoiminnasta.pdf>

Lähteet:

Huttunen, Matti 2015. Mielialahäiriö. Terveyskirjasto. Verkkojulkaisu <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00393> Luettu 16.04.2017

Huttunen, Matti 2015. Masennus. Terveyskirjasto. Verkkojulkaisu. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00389&p_hakusana=masennus#T1> Luettu 16.04.2017

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suomen mielenterveysseura. Verkkojulkaisu. <http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/kaksisuuntainen-mielialah%C3%A4iri%C3%B6> Luettu 17.04.2017

Lane, Cheryl 2017. Mood disorders. Verkkojulkaisu. <http://www.psyweb.com/mdisord/jsp/moodd.jsp> Luettu 16.04.2017