maanantai 17. huhtikuuta 2017

Vapaavalintainen: Omainen mielenterveystyössä

Perheenjäsenen psyykkinen sairaus herättää omaisissa hämmennystä, huolta ja murhetta. Tämän vuoksi perhe on otettava mukaan hoitoon ja heidänkin tilanne huomioitava. Sairaus on omaisille rasitustekijä, joka vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa oleellisesti. Perhekeskeisessä lähestymistavassa mielenterveyshoitotyöhön tulee ottaa ensin selvää, mikä merkitys perheellä on potilaalle ja minkälaista tukea perhe tarvitsee. Vaikka perhettä pidetään potilaan taustatekijänä, niin hoidon keskipisteenä on itse yksilö. Perhe voi osallistua potilaan tilan arviointiin, hoitosuunnitelman laatimiseen ja se voi toimia tiedonantajana.

Potilasta on kannustettava ja rohkaistava perheen osallistumisesta hoitoon mahdollisuuksien mukaan. Joskus perheen osallistuminen hoitoon on rajallista (esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuminen, suhde potilaaseen on katkennut tai ennakkoluulot hoitojärjestelmää kohtaan). Potilaan kanssa olisi hyvä keskustella asiasta ja perhettä kannustaa osallistumaan potilaan hoitoon ja elämään. Omaisten hyvinvoinnin huolehtimisen kautta voidaan vaikuttaa myös siihen, miten perhe jaksaa osallistua potilaan hoitoon ja huolehtia perheenjäsenistään. Tämä myös ennaltaehkäisee rasitusta, jonka pyykkinen sairaus synnyttää omaiselle (Kuhanen ym. 2010: 94-95).

Psyykkisen sairauden diagnoosi aiheuttaa kriisin ja stressitilanteen omaisille, vaikka sairastuneen saaminen hoitoon helpottaa yleensä tilannetta. Kriisi käynnistää kokijassaan aina henkilökohtaisen prosessin, jonka vaiheiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään omaa ja muiden perheenjäsenten tilannetta sekä helpottaa kriisin läpikäymistä (Omaisen opas).  Omaisen voi olla hankala käsittää sairauden aiheuttamia käytösoireita. Perhe saattaa tuntea häpeää ja menetyksen tunnetta sekä leimautumisen pelkoa. Sairastuminen voi johtaa omaisen menetyksen tunteeseen ja sairauden hyväksyminen vie usein aikaa. Psyykkinen sairaus ja oireilu herättävät omaisissa ja sairastuneessa samankaltaisia tunteita; pettymystä, syyllisyyttä, surua, huolta, vihaa, ja väsymystä.

Riippuu perheestä yksilöllisesti, kuinka sopeutuminen uuteen tilanteeseen tapahtuu. Jokainen käy läpi toipumis- ja sopeutumisprosessin omaan tahtiinsa. Perheenkeskiset erimielisyydet sairastuneen tilan vakavuudesta voivat aiheuttaa eripuraa kodissa ja vaikuttaa perheen vuorovaikutussuhteisiin negatiivisesti. Omaisen sopeutuminen uuteen tilanteeseen on usein vuosia kestävä prosessi, jossa punnitaan uudelleen omat asenteet, tunteet ja havainnot ja uskomukset ympäröivästä maailmasta sekä omasta itsestä. (Omaisen opas).

Sukupuun piirtäminen on usein tärkeä tapa jäsentää ja selkeyttää sukupolvien välisiä suhteita, tunnesuhteita, ratkaisuja ja kokemuksia. Tämä auttaa potilasta ja läheisiä hahmottamaan suvun historiaa ja tärkeitä tapahtumia. Sukupuun piirtäminen on runsaasti aikaa vievä prosessi ja liittyy pääasiassa aikuispsykiatriassa tarkempaan perhetutkimukseen ja –terapiaan.

Omaisilla on tarve saada tukea, ohjausta ja neuvontaa, eli psykoedukaatiota. Tarve on suuri etenkin jos potilas sairastaa ensipsykoosiaan. Kun hoito aloitetaan, on läheisille tärkeää saada suoria vastauksia kysymyksiin. Selvitetään läheisille mistä sairaudessa on kyse, miten hoito tapahtuu ja mitä tehtäviä omaisilla on. Tieto lievittää epävarmuutta ja sairauden pelkoa. Tässä vaiheessa etenkin emotionaalisen tuen ja kannustamisen merkitys korostuu. Perheen huomioiminen tapahtuu yksittäisin teoin. Heille tarjotaan mahdollisuus puhua omista tunteista sekä tuoda esille omia näkemyksiä ja sairautta koskevia kysymyksiä. Hoitajan tulee olla ymmärtäväinen ja hienovaraisesti tiedustella myös omaista hänen terveydestään. Omaiset kokevat joskus äkillisen kriisin aiheuttamaa uupumusta, joka voi vaatia psyykkisen tuen, sairasloman tai jopa lääkityksen.

Perheelle on hyvä olla tietty työntekijäpari, jonka kanssa yhteiset tapaamiset järjestetään. Pari voi olla hoitajapari tai lääkäri-hoitajapari, josta ainakin toisella työparin jäsenistä on koulutusta ja kokemusta perheen kohtaamisesta ja perheen kanssa työskentelystä. Ensitapaamisen yhteydessä tapahtuu suhteen luominen, akuuttien tunnereaktioiden vastaanottaminen ja ajankohtaisen tiedon antaminen. Myös tulevista tapaamisista sovitaan perheen tarpeen mukaan. Perheiden tarkkailussa huomiota kiinnitetään perheen keskeiseen vuorovaikutukseen, jäsenten tasavertaisuuteen ja tunneilmapiiriin. Perheen kohdatessa on hyvä keskustella perheen toimivuudesta, rajoista, keskinäisestä huolenpidosta ja arjen sujuvuudesta. Keskustelun yhteydessä kartoitetaan perheen voimavarat ja tilanne sekä tarpeen mukaan järjestetään heille apua. Perhetapaamisissa kuullaan omaisten mielipiteitä ja näkemyksiä tilanteesta. Jos potilaan vointi on hyvä, olisi tärkeää saada myös hänet mukaan keskusteluihin. Psykoedukaatiossa on tärkeää puhua sairaudesta, lääkityksestä, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä ennusteesta. Perheen kanssa luodaan yhteisiä sopimuksia ja toimintamalleja, joiden on tarkoitus helpottaa yhdessä elämistä ja toimeen tulemista. Perheterapeutin avulle saattaa joskus olla tarve, mikäli perheen keskeinen vuorovaikutus vaatii sitä (Hietaharju, Nuuttila 2012: 191-194.)

Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestäminen on kunnan vastuulla. Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja on alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarpeen hoitaa kotioloissa ja läheinen on valmis sitoutumaan hänestä huolehtimiseen. Tukea voidaan myöntää sekä lyhyt- että pitkäaikaisen hoidontarpeen tueksi. Rahallisen tuen lisäksi omaishoitajalla on oikeus vapaapäiviin, jolloin kunta järjestää läheisen hoidon. Omaishoidon tukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta (Sosiaali- ja terveysministeriö).


kuva: <https://www.google.fi/search?q=omainen+mielenterveysty%C3%B6ss%C3%A4&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwizyIHFmazTAhUMJ5oKHcGOBkkQ_AUICCgB&biw=1242&bih=602#imgrc=c8VBkfw7E9TcuM:>

Lähteet:

Hietaharju, Päivi - Nuuttila, Mervi 2012. Käytännön mielenterveyshoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kuhanen, Carita – Oittinen, Pirkko – Kanerva, Anne – Seuri, Tarja – Schubert, Carla 2010. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki: WSOYpro Oy.
Omaisen opas. Opas omaisille, joiden läheinen oireilee tai sairastaa psyykkisesti. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. <http://www.otu.fi/images/pdf/omaisen-opas-fi.pdf> Luettu 17.04.2017
Omaishoito. sosiaali- ja terveysministeriö. Verkkojulkaisu. <http://stm.fi/omaishoito> Luettu 17.04.2017



3 kommenttia:

  1. Olitte valinneet vapaalintaiseksi aiheeksi erittäin mielenkiintoisen ja tärkeän aiheen. Omaiset ovat tärkeässä asemassa psyykkisesti sairaan ihmisen elämässä ja psyykkinen sairaus vaikuttaa myös monella eri tapaa omaisten elämään. Olitte käsitelleet omaisen asemaa monipuolisesti psyykkisesti sairaan ihmisen kanssa, esimerkiksi miten sairastuminen vaikuttaa omaisiin ja myös sitä, että omaiset tarvitsevat erilaista tukea ja ohjausta.

    Emmi Malm & Iida Nieminen

    VastaaPoista
  2. Hienoa,että valitsitte juuri omaiset aiheeksenne. Omaisten huomioimista psyykkisesti sairaan hoidossa ei voida korostaa yhtään liikaa! Selkeä teksti. Tuo sukupuun tekeminen oli minulle uusia asia, laitan sen korvan taakse ;)

    VastaaPoista
  3. Tärkeä aihe, kuvasitten haavoittuvuus-stressi malli -ajattelun hyödyntämistä hoidossa, vaikka HS-malli terminä puuttuikin blogista. OIkein hyvää työtä.

    VastaaPoista